Neoliittinen Eurooppa

Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: painottuu maatalouteen liikaa (osan tiedoista voisi siirtää artikkeliin Maatalouden historia), kulttuurilistaa voisi täydentää ajoilla ja sijainneilla

Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lähdekritiikkiä, ainakin Wiik pois.

Neoliittinen Eurooppa viittaa Euroopan maantieteellisen alueen kulttuurihistorialliseen aikavaiheeseen, joka alkaa noin 7000 eaa. ja päättyy noin 1700 eaa. Kulttuurit eivät olleet yhtenäisiä koko Euroopan alueella vaan aikakaudelle tyypillistä oli tekniikan leviäminen kaakosta luoteeseen. Maanviljelyä levitti Euroopassa Lähi-idästä saapunut kansa.

Nuoremman kivikauden eli neoliittisen kauden alussa noin 7 000 – 4 000 eaa. levisivät maanviljely, karjanhoito ja saviastioiden valmistustaito suureen osaan Eurooppaa. Leviäminen alkoi Balkanin niemimaalta. Kehitys tapahtui Euroopan alueilla eri tahtiin. Kaakkois-Euroopassa neoliittinen kausi oli 7 000 – 3 000 eaa., Pohjois-Euroopassa 4 500 – 1 500 eaa. Pohjoisessa Euroopassa neoliittisen kauden lasketaan alkaneen, kun saviastiat ilmaantuivat. Maanviljely alkoi siellä kylmän ilmaston takia hyvin vaivalloisesti. Neoliittista Eurooppaa on joskus sanottu "vanhaksi Euroopaksi". Sen hävitti ehkä noin 3 500 eaa. alkanut vasarakirveskulttuuri, joka saattoi liittyä indoeurooppalaisten saapumiseen.

Maanviljely saapui Eurooppaan luultavasti Kreikan Thessaliaan läntisestä Etelä-Turkista^[1]. Kreikasta maanviljely levisi Balkanin niemimaalla kohti Serbiaa, Romaniaa ja Unkaria. Noin 6 000 – 4 000 eaa. maanviljelijät, jotka asuivat pitkissä taloissa ja loivat nauhakeramiikkaa, levittäytyivät Unkarista Tonavan jokilaaksoa pitkin Saksaan. Eteläisessä Itä-Euroopassa oli noin 4 000 – 3 000 eaa. kehittyneitä kuparikautisia maanviljelykulttuureja, joihin liittyy linnoitusmainen kiinteä asutus. Niitä olivat Tripoljen ja Vincan kulttuuri. Maanviljelyn saapumisen jälkeen alkaen noin 4 800 eaa. Länsi-Euroopassa rakennettiin joillakin paikoilla suurista kivistä rakennelmia, megaliitteja. Euroopan kuparikausi luetaan monesti neoliittiseen kauteen.

Kalevi Wiik on esittänyt Euroopan esihistoriasta omia teorioitaan, jotka eivät ole saaneet yleistä kannatusta. Wiikin teoriaan kohdistunutta arvostelua on tarkasteltu kootusti Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneessa opinnäytteessä. Työn loppupäätelmä on, että Wiikin teoria perustuu piittaamattomuuteen tieteellisestä menetelmästä ja kuuluu näennäistieteen piiriin.^[2]

1. ↑ Elävä maailmanhistoria, Otava 2006. kartta sivu 31. ISBN 951-1-20444-0
2. ↑ Tirkkonen, Jani-Matti O.: "Lopullinen totuus pohjoiseurooppalaisten alkuperästä"? Kalevi Wiik vallankumouksellisen paradigman edustajana juuret-kiistassa (pdf) (pro gradu -tutkielma) 2012. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 20.2.2018.